Vuoi aiutare economicamente questo sito? Spiacenti, non accettiamo donazioni. Sorry, we ar not for sale. We are not liber, we are free!
Puoi farlo indirettamente acquistando il libro "Debito Formativo" di Valerio Di Stefano.
Oppure, acquisendo un abbonamento Audible per i nostri audiolibri. O per gli e-book su Mondadori Store. Oppure su Kobo.
Oppure... anche no! (Niente monetine da 2 euro, niente pizza o focaccia. Il caffè ci rende nervosi.)


This website is referral for adsterra.com and popcash.net

Please visit our new website audiobookgratis.it and our new Bible Website. It's absolutely free!

Now you can download our classical and etnic music archives in just one clic.

Privacy Policy - Cookie Policy - Termini e condizioni di servizio



Static Wikipedia: Italiano - Inglese - Francese - Spagnolo - Tedesco - Portoghese - Olandese - Polacco -
Russo - CineseTurco - Svedese - Swahili - Afrikaans - Vietnamita - Ebraico - Greco - Arabo - Coreano -
 Finlandese - Winaray - Giapponese - Ungherese - Bulgaro - Farsi - Danese - Hindi -
 Lituano - Lettone - Catalano - Euskera - Esperanto - Estone -Norvegese -Rumeno -

 Static Wikipedia - Other Languages:  aa - aab - als - am - amg - an -  arc- as - ba - bar - bat - bcl -  be - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug -
bxr
 - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy- diq - dib - dv - dzee - eml  - ext -
 fa - ff - fiu - fj - fo - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk . gn - got - gugv - ha - hak  - hif - ho - hr -
hsb  - hy - hz -ia- id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - iu - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl -
 km - kn - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lomdf - mg - mh -
 mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus -my - myv - mzn - na - nh - nap - ne - nds - new -ng - nn - nov -
nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pag - pa - pdc - pih - pi - pms - ps - qu - rm - rmy - rn - rw -
 sa- sah - sc -scn - sco -sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st -
stq - su - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - ts - tt - tum - tw - ty -
udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu -xal - xh - yi - yo - za - zea - zu -



Other Static Wikipedia: .org - .it - .net - .eu - com - controversi.org - literaturaespanola.es - Quality articles
Wikipedia for Schools: English - French - Spanish - Portuguese
101 free audiobooks - Stampa Alternativa - The Open DVD - Open Bach Project  -
Liber Liber - PunchLibretti d'opera - Audioletture - Audible
Appunti di informatica libera - Conferenze - Audiobook PG - Bach Organ WorksEnglish PG -
Italiano PG - GNUtemberg - Guide LinuxAnonymous PG - Authors - ISO files -
Holy Bible: King James Version -  OnLine Bible - Spanish Reina Valera - French Segond -
World English Bible - KJV Concordances - Concordanza Biblica Kiinalainen kalenteri – Wikipedia

Kiinalainen kalenteri

Wikipedia

Kiinalaiset käyttävät ajan määrittelyyn useita eri menetelmiä. Aurinkokalenteri, kuukalenteri ja niiden yhdistäminen ns. jiazi-ajanlaskumenetelmään tuotti 10 000 vuoden kalenterin, joka on yhä käytössä länsimaisen gregoriaanisen kalenterin rinnalla.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Aurinkokalenteri

Aurinkokalenteri perustuu maapallon kiertoon auringon ympäri tai kuten kiinalaiset sen näkivät, auringon kulkuun pitkin "Keltaista polkua" eli ekliptikaa. Sen neljä kulmaa ovat talvipäivänseisaus, kevätpäiväntasaus, kesäpäivänseisaus ja syyspäiväntasaus. Näin saadut vuoden neljä osaa on jaettu kolmeen yhtä pitkää jaksoon ja tuloksena on 12 kuukautta.

Aurinkokalenterin kuukaudet on jaettu kahteen osaan. Kuun alkupuoli on jie 節 ja jälkipuoli qi 氣.

Aurinkojaksot (jieqi 節氣, kirjaimellisesti sään solmukohta) on edelleen jaettu kolmeen, n. viiden päivän mittaiseen osaan (hou 候). Vuodessa on 72 houta.

Teoriassa jokainen hou sisältää viisi päivää. Vuorokaudessa on 12 tuntia (shí 時). Viiden päivän jakso käsittää 60 shitä. Todellisuudessa se, että vuoden pituus on n. 365,25 päivää eikä 360 päivää, aiheuttaa sen, että jokainen aurinkokalenterin osa on hieman pidempi kuin teoreettinen ihanne.

Aurinkokalenteria on kutsuttu myös maanviljelijän kalenteriksi, koska se auttoi maanviljelijöitä ajoittamaan maatyöt.

Ekliptikan
aste
Jieqi
節氣
Gregoriaaninen
päivä (noin)
Käännös
315° 立春 lìchūn 4.2 Kevään alku
330° 雨水 yǔshuǐ 19.2 Sadevesi
345° 啓蟄 qǐzhé (驚蟄 jīngzhé) 5.3 Hyönteiset heräävät
春分 chūnfēn 21.3 Kevätpäiväntasaus
15° 清明 qīngmíng 5.4 Kirkas-kuulas
30° 穀雨 gǔyǔ (tai -yù) 20.4 Viljasateet
45° 立夏 lìxià 6.5 Kesän alku
60° 小滿 xiǎomǎn 21.5 Pieni täyttyminen
75° 芒種 mángzhòng (tai -zhǒng) 6.6 Vihneiden kasvu
90° 夏至 xiàzhì 21.6 Kesäpäivänseisaus
105° 小暑 xiǎoshǔ 7.7 Pieni helle
120° 大暑 dàshǔ 23.7 Kova helle
135° 立秋 lìqiū 7.8 Syksyn alku
150° 處暑 chùshǔ 23.8 Helteen varasto
165° 白露 báilù 8.9 Valkoinen kaste
180° 秋分 qiūfēn 23.9 Syyspäiväntasaus
195° 寒露 hánlù 8.10 Kylmä kaste
210° 霜降 shuāngjiàng 23.10 Kuura laskeutuu
225° 立冬 lìdōng 7.11 Talven alku
240° 小雪 xiǎoxuě 22.11 Vähän lunta
255° 大雪 dàxuě 7.12 Paljon lunta
270° 冬至 dōngzhì 22.12 Talvipäivänseisaus
285° 小寒 xiǎohán 6.1 Pikkupakkanen
300° 大寒 dàhán 20.1 Kova pakkanen

[muokkaa] Kuukalenteri

Kuukalenteri perustuu kuun vaiheisiin. Kuu-kauden alku on uuden kuun hetki. Kuukausia kutsutaan normaalisti niiden järjestysnumeroilla: ensimmäinen kuukausi, toinen kuukausi jne.

Kuukausi Käännös
正月 zhēngyuè pääkuukausi
二月 èryuè toinen kuukausi
三月 sānyuè kolmas kuukausi
四月 sìyuè neljäs kuukausi
五月 wǔyuè viides kuukausi
六月 liùyuè kuudes kuukausi
七月 qīyuè seitsemäs kuukausi
八月 bāyuè kahdeksas kuukausi
九月 jiǔyuè yhdeksäs kuukausi
十月 shíyuè kymmenes kuukausi
十一月 shíyīyuè yhdestoista kuukausi
十二月 shíèryuè kahdestoista kuukausi

Kiinalaiset ovat nimenneet vuosituhansien saatossa kuukausia myös luonnon kiertokulun mukaan. Tässä on esimerkkinä yksi nimilista.

Kk. Nimi Käännös
1 正月 zhēngyuè pääkuukausi
2 杏月 xìngyuè aprikoosikuukausi
3 桃月 táoyuè persikkakuukausi
4 梅月 méiyuè luumukuukausi
5 榴月 liúyuè granaattiomenakuukausi
6 荷月 héyuè lootuskuukausi
7 蘭月 lányuè orkideakuukausi
8 桂月 guìyuè kassiakanelikuukausi
9 菊月 júyuè krysanteemikuukausi
10 良月 liángyuè hyvä kuukausi
11 冬月 dōngyuè talvikuukausi
12 臘月 làyuè viimeinen kuukausi


Suurin osa perinteisistä kiinalaisista juhlista vietetään kuukalenterin mukaan.

[muokkaa] Kalenterien yhdistäminen

Koska auringon ja kuun kierrot ovat eri pituiset, kaikki kansat, jotka käyttivät molempia ajan laskemiseen, joutuivat luomaan menetelmän, joka ajoittain sykronisoi niille pohjautuvat ajanlaskut keskenään. Kiinalaisilla on vuosituhansien aikana ollut useampia erilaisia sääntöjä asiasta. Nykyään 11 vuoden jakson kuluessa kuukalenteriin lisätään yhteensä 7 lisäkuukautta, jotta se pysyisi tahdissa aurinkokalenterin kanssa.

Varsinainen käytössä oleva kalenteri on aurinko- ja kuukalenterin yhdistelmä. Sitä nimitetään mm. maanviljelyskalenteriksi (農曆 nónglì) tai vanhaksi kalenteriksi (舊曆 jiùli) erona uuteen länsimaiseen kalenteriin (西曆 xīlì). Nykyisin gregoriaaninen kalenteri on virallinen kalenteri, mutta alkuperäisellä kiinalaisella kalenterilla on yhä suuri merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä Itä-Aasiassa.

[muokkaa] Vuosi

Aurinkokalenterin vuosi (歲 suì) alkaa jiellä Kevään alku (立春 lìchūn), joka on aina helmikuun 3., 4. tai 5. päivä. Kevään alku aloittaa yín (寅)-kuukauden, joka on vuoden ensimmäinen kuukausi.

Kuukalenterin vuoden (年 nián) alku on toinen uusikuu talvipäivänseisauksen jälkeen. Sen päivämäärä gregoriaanisessa kalenterissa vaihtelee tammi-helmikuun puitteissa. Kuukalenterin vuodenvaihde on virallisen uudenvuodenjuhlan aika. Vuoden ensimmäinen kuukausi on ensimmäinen kuukausi eli pääkuukausi (正月 zhēngyuè).

[muokkaa] Ganzhi

Gānzhīn (干支, runko-oksa) vanhin osa on ollut käytössä tuhansia vuosia. Se koostuu taivaallisista rungoista ja maallisista oksista. Se tunnetaan myös nimellä jiazi.

[muokkaa] Taivaalliset rungot

Pääartikkeli: Taivaalliset rungot

Vanhimmat tunnetut ajan laskemiseen käytetyt merkit ovat 10 taivaallista runkoa (天干, pinyin: tiāngān). Niillä laskettiin 10-päiväisen viikon päiviä. Viimeisen parin vuoden aikana tehdyt arkeologiset löydöt antavat ymmärtää, että näitä merkkejä on käytetty jo n. 7000 vuotta sitten. Shang-dynastian aikana ainakin kuninkaat nimettiin syntymäpäivänsä rungon nimellä.

Taivaalliset rungot edustavat viiden elementin yin- ja yang-vaiheita.

  Taivaalliset
rungot
Pinyin Yin-yang
阴阳
Wuxing
五行
1 jiǎ 阳 (yang) 木 puu
2 阴 (yin) 木 puu
3 bǐng 阳 (yang) 火 tuli
4 dīng 阴 (yin) 火 tuli
5 阳 (yang) 土 maa
6 阴 (yin) 土 maa
7 gēng 阳 (yang) 金 metalli
8 xīn 阴 (yin) 金 metalli
9 rén 阳 (yang) 水 vesi
10 guǐ 阴 (yin) 水 vesi

[muokkaa] Maalliset oksat

Pääartikkeli: Maalliset oksat

12 maallista oksaa (地支, pinyin: dìzhī) ovat taivaallisia runkoja nuorempi ajanlaskumenetelmä. Oletetaan, että se on saanut alkunsa Jupiterin n. 12-vuotisen kierron vuosien laskemisesta. Jupiteria kutsutaan myös vuositähdeksi (歳星, pinyin: Suìxīng). Maalliset oksat ovat ns. vasta-Jupiter eli ne kulkevat päinvastaiseen suuntaan kuin Jupiter.

Kahdentoista luku on tehnyt oksista vuoden 12 kuukauden luonnollisen nimeäjän. Myös vuorokausi jaettiin 12 tuntiin (yhden tunnin kesto on kaksi länsimaista tuntia), joten myös ne oli helppo nimetä oksien mukaan.

Historiallisena aikana maalliset oksat ja ilmeisesti muilta kansoilta opittu 12 eläimen järjestelmä rinnastettiin niin, että zi vastaa rottaa, chou härkää jne..

Maalliset
oksat
Pinyin Eläin Wuxing
五行
Kuukausi Kaksoistunti
Rotta 鼠 shǔ 水 vesi 11.
(talvipäivänseisaus)
23-1
(keskiyö)
chǒu Härkä 牛 niú 土 maa 12. 1-3
yín Tiikeri 虎 hǔ 木 puu 1. 3-5
mǎo Jänis 兔 tù 木 puu 2.
(kevätpäiväntasaus)
5-7
chén Lohikäärme 龍 lóng 土 maa 3. 7-9
Käärme 蛇 shé 火 tuli 4. 9-11
Hevonen 馬 mǎ 火 tuli 5.
(kesäpäivänseisaus)
11-13
(keskipäivä)
wèi Vuohi 羊 yáng 土 maa 6. 13-15
shēn Apina 猴 hóu 金 metalli 7. 15-17
yǒu Kana 雞jī 金 metalli 8.
(syyspäiväntasaus)
17-19
Koira 狗 gǒu 土 maa 9. 19-21
hài Sika 豬 zhū 水 vesi 10. 21-23

[muokkaa] Jiazi-kalenteri

Jiǎzǐ (甲子) yhdistää taivaalliset rungot ja maalliset oksat. Ensimmäinen runko ja oksa yhdistetään, sitten toinen runko ja oksa, kolmas runko ja oksa jne. Kun on päästy 10 rungon loppuun, on vielä kaksi oksaa jäljellä. 11.oksalle annetaan pariksi ensimmäinen runko ja 12.oksalle toinen runko. Nyt oksat loppuvat, mutta runkoja on jäljellä 8. Niinpä aloitetaan taas oksien alusta. Tätä jatketaaan, kunnes viimeinen runko tapaa viimeisen oksan. Tuloksena on 60 runko-oksa -paria eli pilaria.

Näillä 60 pilarilla nimetään vuodet, kuukaudet, päivät ja tunnit katkeamattomasti toistuvana kiertona. Sitä voidaan jatkaa loputtomasti eteen- tai taaksepäin, mistä johtuu kiinalaisen kalenterin nimi "10 000 vuoden kalenteri".

Jiazi-menetelmä on tärkeimpien kiinalaisen astrologian haarojen perusta.

[muokkaa] Xia-kalenteri

Nimeä Xia-kalenteri (夏曆käytetään sekavasti kiinalaisen ajanlaskun eri versioista. Toisten mukaan se on vuodenaikakalenteri eli noudattaa aurinkokalenteria yhdistettynä jiazi-menetelmään. Toisten mielestä se viittaa kuukalenterin ja aurinkokalenterin yhdistelmään. Sitä voidaan jopa käyttää kuukalenterin synonyyminä.

Nimi tulee Xià-dynastiasta (夏, n. 2100 – 1600 eaa), jonka aikana kehitettiin ensimmäinen tunnettu virallinen kalenteri. Pohjoisen mitta-astian (北斗 Běidǒu) eli Otavan avulla määriteltiin kuukaudet. Xia xiao zheng on meidän päiviimme säilynyt dokumentti Xia-kalenterista, joka esittää auringon, kuun ja tähtien liikkeet vuoden 12 kuun kauden aikana. Se näyttää eläintenkasvatuksen ja maanviljelyn kannalta tärkeät ajankohdat. Nykyiset Xia-kalentereiksi kutsutut kalenterit eroavat alkuperäisestä Xia-dynastian aikaisesta kalenterista.

[muokkaa] 28 xiuta

Viisi ilmansuuntaa, neljä tähdistöä ja 28 xiuta.
Viisi ilmansuuntaa, neljä tähdistöä ja 28 xiuta.

28 xiuta (二十八宿, pinyin: èrshíbā xiù) ovat asterismeja, joita lännessä kutsutaan kuunhuoneiksi. Näin siksi, että kuun vaiheita seuraamalla pystyttiin määrittelemään auringon kulloinenkin asema taivaalla. Kuun kausi on n. 28 päivää, joten taivas jaettiin 28 osaan ja niillä näkyvä asterismi antoi nimen päivälle, jota kyseinen kuun vaihe (kuun ja auringon keskinäinen suhde maasta katsoen) hallitsee.

Koko taivaankansi jaettiin neljään tähdistöön: pohjoisen tähdistö on musta kilpikonna eli soturi (北方玄武 běifāng xuánwǔ), idän tähdistö on sinivihreä lohikäärme (東方青龍 dōngfāng qīnglóng), etelän tähdistö on punainen lintu (南方朱雀 nánfāng zhūquè) ja lännen tähdistö on valkoinen tiikeri (西方白虎 xīfāng báihǔ). Kukin tähdistö pitää sisällään seitsemän xiuta.

Neljä tähdistöä
四象
Xiu 宿
nimi pinyin käännös länsimainen tähdistö
Idän sinivihreä lohikäärme
東方青龍
Jiăo Sarvi Spica (alpha vir)
Kàng Kaula Neitsyt
Pohja Vaaka
Fáng Talo Vaaka
Xīn Sydän Antares
Wěi Pyrstö Skorpioni
Viskuri Jousimies
Pohjoisen musta kilpikonna
北方玄武
Dǒu Vakka Jousimies
Niú Härkä Kauris
Neito Vesimies
Tyhjiö Vesimies
Wēi Vaara Vesimies/Pegasus
Shì Huone Pegasus
Seinä Algenib, Pegasus
Lännen valkoinen tiikeri
西方白虎
Kuí Askel Andromeda
Lóu Lieka Oinas
Wèi Vatsa Oinas
Mǎo Seulaset Seulaset
Verkko Härkä
Nokka Orion
Shēn Orion Orion
Etelän punainen lintu
南方朱雀
Jǐng Kaivo Kaksoset
Guǐ Haamu Rapu
Liǔ Paju Hydra
Xīng Tähdet Alphard
Zhāng Jousi Crater
Siivet Corvus
Zhěn Vaunut Corvus

Xiut kattavat länsimaisen kalenterin mukaan tasan neljä viikkoa. Täten Sydän, Vaara, Verkko ja Jousi osuvat aina maanantaille, Pyrstö, Huone, Nokka ja Siivet aina tiistaille jne. Kiinalaisen astrologian mukaan syntymän viikonpäivä eli xiu, jossa kuu sijaitsee syntymän hetkellä, vaikuttaa ihmisen luonteeseen ja elämään. Jokainen xiu hallitsee jotain ihmistoiminnan osa-aluetta. Kyseiset toiminnat ovat omana päivänään suotuisimmat. Xiu on yhä käytössä oleva päivänvalintamenetelmä.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä Kiinaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.